tiistai 24. kesäkuuta 2008

Hrvatska = Kroatia

First of all: uudet lasit:
(+piilolasit, mutta niita on vaikea nahda.. helpottaa breikkaamista huomattavasti!) Vanhat olivat kuluneet ja vaantyilleet niin monesti, etta serbiassa belgradiin saavuttuani toinen sanka tuli paatokseensa, ja katkesi pois. Eikun kauppaan ja uudet tilalle.

Muuten elo Sarajevossa on jatkunut muitta mutkitta. Viime viikon loppupuolen pakkolomautus johti suureen tylsistymiseen. IAESTE jarjeston vuokraisantani ystavineen vei kuitenkin meikan ulos katsomaan erasta montenegrolaista "Eros ramatsottia", ja sitten olikin luvassa taas yksi breikkitapahtuma.

Hyvaa juhannusta kaikille Suomeen!

Illalla luulin vallankumouksen taas alkaneen..




Muutta, kyseessa olikin vain jonkin jalkapallopelin voitto...



Breikkitapahtuma Osijekissa:

Sunnuntaina suuntasin Osijekiin, eli pohjoiskroatiassa sijaitsevaan kaupunkiin Break˙n˙beat nimista tapahtumaa varten.
Paikan paalle saavuttuani tajusin etta Osijekissa on kesa! Paikalliset ystavalliset breikkaajat tarjosivat paivan lepopaikan, hieman syomista ym. ja battle alkoi ymmarrettavasti vasta klo 19 kun aurinko alkoi hieman laskea, ja ilmasto viilentya inhimilliselle tasolle.

Tapahtuma oli ulkona, eika sateesta nailla main ole kai hataa. Battlet olivat viihdyttavia, tosin jotkut paatokset olivat yllattavia, mutta oikea ryhma voitti kuitenkin. Unbreakables ja Just2cool antoivat kaikkensa finaalissa.

Illan kohokohdaksi nousi Chamil(spellcheck??) nimisen monitaiturin komediallinen beatboxaus extranumero. Samaan clippiin laitoin viela tuomareiden runit loppuun. Tuomareina oli pari kroatialaista legendaa, lord tweex, ja toinen jota en muista, ja viela joku paikallinen breikkaaja:




Ilta vaihtui yoksi, ja locking ynna popping battlet kaytiin lapi, ja viimeiset saifferit loppuivat, niin porukka siirtyi viela jatkoille skeittipuistoon. Yovyin Serbian Borin disaster force crewin kanssa paikallisen tanssijan luona, ja seuraavana paivana palasin junalla sarajevoon.

Ensi viikonloppuna olisi luvassa Porec, Kroatia, jossa jarjestetaan seuraava kahden paivan tapahtuma. Siella tulisi olla pitamassa workshoppia itse Pokemon Crew Ranskasta, joten ihmeteltavaa luulisi riittavan.

Viikko meneekin sitten varmaan erilaisten burekkien metsastamiseen Sarajevossa!

Kyseessa on siis paikallisessa Sać-uunissa valmistettava valtavan hyvan makuinen ruokalaji. Sać on kuin syva muurinpohjapannu, jonka paalle laitetaan kansi, joka peitellaan viela kuumilla hiililla. Itse Burek koostuu jonkinlaisesta kerrostaikinasta, ja lihasta, perunasta, juustosta tai pinaatista jota laitetaan burekin sisalle.Nam!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Only in serbia

Perjantai aamuna Hiskishow lähti serbiaa kohti. ensin reilun seitseman tunnin bussi belgradiin, sitten 4 tunnin bussi Bor nimiseen kaupunkiin, keskella ei mitaan. Tai no, matkalla tapaamani kaveri vaitti, etta Bor on keskella itaeuroopan magiaa! Kuulemma kaikki siella pain asustavat harrastavat jonkinlaisia taikomisia.. En tavannut kylla moista, mutta kaikkea muuta hullua nain matkalla.

Matkalla Bosnian kaunis luonto yllatti! Melkein koko matkan jokia, jarvia ja vuoria!


Belgrad, about 3 miljoonaa ihmista. Hurjan iso kaupunki, ei viehattanyt ollenkaan.. muuten serbiassa on paljon tasaisempaa, ja enemman peltoja kuin bosniassa:

Hökkelikylia belgradin liepeilla

Matkalla Bor kaupunkiin, naimme bussin ikkunasta Black top nimisen vuoren. Ilmeisesti 3500 metria korkea. Huomaa puinen risti bussin ikkunassa. Bussissa juttelin paljon eraan serbialaisen musiikin tuottaja Milosin kanssa. Han oli kiertanyt koko maailman, joten juttelimme sitten vaikka mista. Hanen mielestaan kosovon tilanne johtuu lahinna siita, etta kosovossa sijaitsee serbialaisten suurimmat kulttuurihistorialliset aarteet, kuten monta sataa ortodoksi luostaria. Olisikohan nyt tarkoittanut kirkkoa, en tieda, mutta hurja maara kuitenkin. Taman vuoksi serbialaiset ovat valmiita sotimaan.

Myos nuorilta kuului kommentteja "we still got kosovo", mutta tuntui, etta heita ei tainnut homma paljon kiinnostaa. Yleensa ottaen serbialaiset ovat kuitenkin ilmeisesti hyvin uskonnollisia.

Milos muisti kertoa myos entisista ajoista. 70-luvulla Jugoslaviassa vallitsi Tito. Kaikki, myos nuoret, jotka eivat ole lahellakaan nahneet moista aikaa, muistelevat hanta. Milos kuitenkin selitti oman nakemyksensa asiasta. Tito oli lainannut rahaa joka puolelta maailmaa, ja nyt serbia joutuu maksamaan sita rahaa takaisin. 70-luvulla kaikki vaikutti hyvalta, koska kaikkialla meni hyvin. Ihmiset istuivat toissa tekematta mitaan (köh köh..) ja saivat 3000 nykyista euroa kuussa.

Nyt meininki on erilaista. Kun viela nato pommitti serbialaista teollisuutta, ym. vuonna 1999, voi vain kuvitella milla tolalla maa on. Serbiassa hinnat tuntuivat olevan viela matalammalla kuin bosniassa.


Circle Prinz Balkan:
En ottanut ehka hirveita maaria kuvia tapahtumasta, mutta videota jonkun verran. Perjantai-iltana oli tietysti pre-party, Rakian, oluen, musiikin ja Pljeskavičojen (paikallinen hampurilainen.. melkein ainoa serbiassa syomani ruoka) siivittamana, ja melkein koko yon treenailimme majoitussalissa:

Tuomarit: Yan (Russia, All the most crew), "Just Do it" (Holland) ja Fuego (Bulgaria, Mighty Zulu Kings).
Tassa he vetavat aika rentoa settia.. Valilla lahti sellasia tykityksia, ettei kamera pysynyt kadessa. Jos haluatte nahda enemman, kannattaa varmaan tsiigata youtubesta:



Battleista voisin tahan valiin laittaa vaikka finaalibattlen:




Afterpartyissa toprockeja vedettiinkin sitten taydella sielulla.

Baarit ovat jokseenkin erilaisia kuin suomessa. Kaikki saavat tulla sisalle, ja alkoholia myydaan kelle vaan. Toisaalta nuoret ovat valvotussa tilassa, ja jos jotain sattuu, heista pidetaan huolta, ja baarin isanta soittaa vaikka vanhemmat paikalle. Ja toisaalta, olut on serbiassa vain juomista. Rakialla otetaan sitten kannit, jos sellaiseen ryhdytaan, mutta homma on sittenkin aivan erilaista kuin suomessa. Kaikki juomat yleensakin jaetaan, joten jokainen juo oman mielensa mukaan, eli ei valttamatta mitaan. Tupakka paloi useammalla, ja satkiin oli kaaritty monesti muitakin aineita. Eras nuori kovasti ihmetteli miten en polta mitaan, ja juon vain kaljaa, mika hatana?

Erikoisen hyvaa kohtelua balkanilla saa myos, kun menee syomaan porukassa. Yleensa porukan isanta maksaa. Nuoret maksavat meikan hampurilaiset ja ei tule kuuloonkaan etta maksaisin heille takaisin.

Näin täällä päin!
Ja loppukevennys:


Lasten lelukourapeliautomaatista loytyi bosnian puolella muutama iloinen yllatys myos sauhpäille!:


Seuraava reissu tulee olemaan ehka 17-18.8. kun Croatian Porecissa jarjestaytyy kansainvalisen tason ryhmabattlekilpailuhulabaloo.

Muuten bosniassa, ei sen ihmeempia. Lasit hajoitin matkalla. Oli jo aikakin! Nyt paassa piilarit, ja tanaan kayn uudet lasit noutamassa. Lasit maksavat kokonaan 104 euroa, eli hyvinkin edulliset, kun suomessa moisella rahalla saa juuri ja juuri pelkat linssit.

-Hiski

tiistai 10. kesäkuuta 2008

No Visa


Juutalainen sampyla, 0.5 Euroa.

Paljon lihaa pitaleivan sisassa (puoliks syoty) 2.75 euroa.


Hiustenleikkaus, 3.5 Euroa.


Uusi kasetti (+aux in) mankka. 11 Euroa.

Bussi-lippu Belgradiin. 21 Euroa.

Suomalainen passi. PRICELESS!



Hän joka valittaa Suomen oloista vaietkoon iaksi. No, viči vičina, mutta taalla kun kysyy ihmisilta, onko taalla hyva asua, he vastaavat yleensa "Ei". Ihmisia ryostellaan, mitaan ei tuoteta, kaikki paikat on vielakin paskana, ja kulttuurihistoriaan kuuluu kansanmurha, josta kaikki yli 15 vuotiailla on oma tarinansa.

Toisaalta taalla elaminen on hyvin avartavaa. Armeijan kayneena on mielenkiintoista kuunnella nykyisen sodankaynnin kokeneen siviilin tarinoita. Sarajevo on luultavasti lahella esimerkiksi Bagdadia 15-20 vuoden paasta. Vaikkakin varmaankin eri mittaluokissa, niin myos taalla on amerikkaista vaikutusta. Mm. Amerikinski Universitet, ja rautatieaseman eteen rakennattavan American Embassyn koko on jarkyttava. Varmaankin jotain 300 metria pitka, 100 metria levea tontti.

Mutta huomenna kaytava Busovacan breakdance keikka taitaa jaada bussiaikataulujen varjolla kaymatta, katseet viikonlopun Serbian Circle Prinz Balkaniin. Eraan legendaarisimpien breikkitapahtumien balkanin osakilpailu.

Peace out! -Hiski

lauantai 7. kesäkuuta 2008

Eka viikko ja eka auto-onnettomuus todistettu.

Ensimmainen viikko sarajevossa ohi.


Kuva tyopaikalta. Meininki on aika leppoisaa. Perjantaina sain ensimmaisen tyotehtavanikin jo! Piirsin paperilta talon Cadiin. Muuten on aika kulunut lahinna netissa, ja kielta opiskellessa. Muutamalla sanalla saa jo ihmeita aikaan, mutta vahankin monimutkaisemmissa asioissa sormi menee kylla suuhun, kun ihmisista ei saa enssimaistakaan sanaa ulos englanniksi. Enka yleensa ole hakenutkaan mitaan merriam-webster thresaurusta, vaan sanat YES ja NO riittaisivat moneen tilanteeseen! Toisaalta kauppakeskuksen alakerrassa tyoskentelevat ihmiset eivat tieda etta seuraavassa kerroksessa on apteekki, joten what can you do :(

Pomokin posmottaa pelkkaa bosniaa, niin ei tartte huolehtia valituksesta. Levittelen yleensa vain kasiani :)


Sitten paastaan varsinaiseen aiheeseen. Ruokaa! Laheisessa kafeteeriassa tama + paaruoka, 5 markkaa, eli 2.5 euroa. Annokset eivat bosniassa ole isoja. Mc"jotain" paikassa (mcdonalds on taalta ajettu pois!) ranskalaiset tulevat puolen desin kupissa, ja no, hampurilainenkin on aika kuminen..

Ruokalan isanta on tyytyvainen mies! Ja tekeepa hyvaa ja monipuolista ruokaa. Annokset ovat kuin hienostakin ravintolasta.

Laheisen ostoskeskuksen kupeessa juutalaiset (tai aari-islamit.. isot parrat kuitenkin) valmistavat markalla aika hyvan voileivan.


Pizzan saa viidella markalla.. sooda voi maksaa 3 tai neljakin :D taisivat vetaista suomipoikaa nenasta..

Bosniassa lampaan maidosta tehdyt juustot ovat suosiossa. Niita vedellaan kylmiltaan ja leivan kanssa. Todella raikasta ja tuoretta!




Maidosta saadaan taalla myos monta monta tuotetta jotka olisi pitanyt jattaa tuottamatta! Voin vain varoittaa punaisista purkeista, jotka sisaltavat Kefir nimista tuotetta. Tama on hapatettua jugurttia! Tarkoitus olisi syoda jonkinlaisen lihapiiraan kanssa, mutta en voi viella sulattaa moista hapatusta! Paskalta maistui en voi muuta sanoa! :D

Monenlaisia kermaviileja taalla myydaan, ja maistuvat ihan hyvilta. Ehka ne ei ole tarkoitettu aamupalaksi, sen verran niissa rasvaa taitaa olla ... :/

Tata olisi siis tarkoitus laittaa leivan paalle. Maistuipa niin pahalle ettei meikapojalla mennyt alas .. :(


Leipaa saa melko halvalla. 35 senttia 7 sampylaa.


no, vanukkaat ovat ihan samanlaisia...


Ruoka on taalla ihan hyvaa, poikkeuksena nama tietyt maitotuotteet joita ei vaan saa alas.

Suurina eroina suomeen verrattuna on taalla tietenkin ostovoiman pienuus. Taallakin ostetaan tietenkin tavaraa mita vaan lompakko kestaa, mutta silti meininki on hieman erilaista. Tietokoneet ovat vanhoja, talot on taynna luodin ja sirpaleen jattamia kuoppia (mukaanlukien oma kamppa), mutta toisaalta ruokaa syodaan viela jarkevia maaria. Annokset vaan eivat ole sellaisia kuin suomessa, ja homma on viela aisoissa. Ihmiset eivat ole yleensa lihavia, koska on parempiakin rahan sijoituskohteita.

Ihmiset taalla ovat todella mielenkiintoisia, silla iso osa nuorista ovat asuneet 5-10 vuotta jossain toisessa euroopan maassa sodana aikana. Yleensa ruotsissa, espanjassa, saksassa ym. mutta harvemmin englanninkielisissa maissa. Saksaa taalla osataan paljon.

Harmi vaan etta iso osa porukasta on aivan mielipuolia liikenteessa. Joka paiva saa pelata henkensa edesta kun ylittaa katua. Vaikka valo on vihrea, ei se todellakaan tarkoita etta autot vaistavat! Autot ajavat juurikin omaa reittiaan, ja odottavat ihmisten vaistavan niita. Aivan jarjeton yhdistelma! Juuri asken kohtasin taman todellisuuden, kun pikkulapsi juoksi tien yli josta porukka kulkee yleensa. Tiella ei ollut valoja, mutta muut autot odottivat ihmisten ylittamista. Kolme auto rinnakkain, ja keskelta tuleva auto nakikin tilaisuuden kiihdyttaa kaasu pohjassa autojen valista. Pikkulapsi lentaa kohta voltteja kadulla. Ja miksi!?! Ei mitaan hajua!

Monessa isossa kaupungissa ihmisilla on kiire, tai liikenteessa on vaikeaa kulkea, joten ihmisilla on suuri vaara. Taalla on paljon autoja, ja leveat on tiet, mutta ei ihmisilla tunnu olevan minnekkaan kiire, painvastoin porukka ottaa muuten todella rennosti, paitsi liikenteessa!


Nyt kun viela sataa, voin hyvilla mielin olla suosittelematta Sarajevoa matkailukohteeksi. Sen erikoisempia kirosanoja kayttaen, uskon silti, etta bosnia euroopan seikkailu-urheilun kapitaalina, tarjoaa luonnon antimistaan paljon hienompia elamyksia.

Ensi viikolla odottaa kaksikin eri Breakdance tapahtumaa. Ensin lahikaupungissa bosniassa, ja viikonloppuna Serbiassa, Bor nimisessa kaupungissa. IAESTEn tarjoama melko intensiivinen kahden kuukauden ohjelma alkaa heti heinakuun ensimmaisen viikonloppuna, joten eri visitoinnit kannattaa ehka ajoittaa ennen sita.


IAESTE programmit:
*05.07-06.07*Banja Luka mountains
*12.07-13.07*Doboj Get Together
*19.07-20.07*Banja Luka Get Together
*25.07-27.07* Una River
*02.08-03.08*Mostar Get Together
*09.08-10.08*Balkana/ Zelenkovac
*16.08-17.08*Sarajevo Get Together
(*23/08-24/08*Beograd/ Beer fest, jos kerkeaa)

Mutta tietysti, kaikki nama eivat valttamatta ole aivan pakollisia.



Sarajevo, out.

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Mielin määrin kahvia tupakkaa...

Puhelinnumeroni on siis: +387 6644 7238

Tyopaikalla:
Maanantaina alkoi tyot. On kuin olisin muuttanut seiskytluvulle. Kahvi on Pannukahvia, ja tupakkaa poltetaan sisalla, vaikka tupakoitsijoita on vain kaksi koko toimistossa. No, toimisto ei
ole niin suurikaan, mutta tyokaverit ovat ihan mukavia. Yhtiossa general manager, ja ilmeisesti jokunen nuorempi puhuvat englantia. Lahinna keskustelen ohjaajani, Eemilin kanssa.

Tulemme toimeen hienosti, mutta autoreissuilla pelkaan omani ja jokaisen tiella vastaan tulevan hengen puolesta. Ehka otankin jostain autoreissusta videota... ehka en uskalla!

Heti ensimmaisena paivana paasimme aiheeseen sota. Kaikilla muistot ovat hyvin pinnassa, varsinkin kun kaikki on tapahtunut aivan lahiymparistossa.

Mita tapahtui? : Kroatia itsenaistyi, heilla oli sota. Sitten bosnia alkoi valmistella itsenaistymista 91. Sarajevossa kaivettiin puolustushautoja kukkuloille (keta vastaan.. huh??). Sarajevossa asuu siis lahinna bosnialaisia ja serbialaisia. Kun sota syttyi, bosnialaisille kavikin ilmi, etta puolet serbeista (naapureita ja ystavia) muuttivat pois kaupungin alueelta, ja serbialaiset piirittivat sarajevon. Taman jalkeen 3-4 vuotta serbialaiset ampuivat kaupungissa olleita siviileja yksitellen.


Tama tapahtui siis vain Sarajevossa. Muusta sodasta en nyt ole niin tietoinen viela. Eemil vaitti kaytannossa, etta serbialaiset ovat erittain ilkeata porukkaa. Heilla oli suunnitelma suurserbiasta johon kuuluisi osa kroatiaa ym. Ilmeisesti nama suunnitelmat takautuvat jonnekkin kauas kauas maailmansodan ajoille, ja sitakin ennen. Tunnelma tyopaikallakin kuitenkin jo kiristyi, silla yksi tyontekijoista on serbialainen, ja luonnollisesti vaitteet oman kansan osallisuudesta kansanmurhaan kymmenen vuotta sitten, voi aiheuttaa pienta hikoilua.
video sarajevon kukkulalta!
Tarinat ovat jarkyttavia, mutta onneksi itsella ei ole mitaan ennakkoluuloja mihinkaan suuntaan. Ihmiset ovat ihmisia, ja tunteet kayvat taalla valimerella kuumina. Luultavasti sodat johtuvat enemman johtajien ahneudesta kuin ihmisten valisista suhteista. Suurien vihojen ja ennakkoluulojen levittaminen varmasti vain helpottaa ihmisten manipuolointia, ja vallan kasvattamista.

Toisaalta mista moiset moiset vihat ja kateudet voivat olla peraisin? Sodista, ja mihin ne johtavat? Sotaan. Eli taman DI-insinooripaattelyn tuloksena, mitaan kovin hengellista koko homman taustalla ei voi olla, varsinkin kun taalla muslimit lahinna ryyppaavat ja riehuvat aivan kuin muutkin eurooppalaiset.



Kavin kaupungin urheilukeskuksella. Siis sarajevon olympialaisten paapaikalla. Kaikki on kuin suoraan Soviet russiasta. Mitaan ei ole tehty. Koko kaupungissa ei ole tanssikoulua. Ehka yksi modernin tanssin yhdistys. Masentavaa!

-Palaillaan! - - Hiski - - tulossa joskus sarajevo Food special :)


sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Very Different!

Ensinnakin, sain uuden puhelinnumeron!!

Mutta eihan sita kaikille kerrota, kun sen unohdin kotiin... Seuraavaan julkaisuun laitan, niin kaikki loytaavat minut taalta jos on tarvetta. Tasta lahtien tosin on turha lahetella kesalla viesteja ym. vanhaan numeroon.


Aamulla huomasin, etta ramassa talossani asuu muitakin kuin mina!

Lahdin kavelylle ja huomasin tyopaikkani lahelle rakennettavan jattimaista kierrepilvenpiirtajaa. Saisivat ensin rakentaa ihmisille pyykinpesukoneet. Kun kysyin IAESTE-tytoilta pyykinpesusta, sain kuunnella hieman serbokraattia, jonka jalkeen en saanut vastausta.. Muuten Niina ja Mediina ovat pitaneet minusta hyvaa huolta, ja huomenna saan saaton toihin asti.

Lahdin pitkalle kavelylle toiselle puolelle sarajevoa kohti. Siella mahtavat nakymat odottivat.

Kukkulalla oli bunkkeri ja muistomerkki osalle sodassa kaatuneille. Surullinen mutta loistavan hieno paikka!




Tassa kuvassa "nakyy " kamppani. Eli se sijaitsee keskella olevien korkeiden rakennusten hieman vasemmalla puolella kukkulalla.Sodasta ei ole kauan aikaa, ja sen voi aistia ymparistosta. Tulomatkalla eras mies kertoi junassa pitkaan tarinaa. Han ei itsekkaan tiennyt loppujen lopuksi miksi sota oli alkanut. Han oli joutunut sekaverisena kahden armeijan palvelukseen, ja teki sodan aikana tutkimusta. Han vaitti nuorten olevan erittain vihaisia ja turhautuneita.
Ei ihme:

Sodasta on vain 13 vuotta, ja lahes kaikki ovat olleet jollain lailla sen jaloissa. On vaikea sanoa suoraan mitaan mista turhautumisen huomaa. Kaikki ovat erittain avuliaita, mutta kun kiitokseksi sanoo "thank you" ei ainakaan uuden sarajevon puolella saa melkein missaan hymya huulille. Monet muistavatkin viela ilmeisesti sodassa suurta "apua" antaneet Yk:n avustajat, ei niinkaan lammolla. Palvelua silti yleensa saa, ja vahintaankin myyjat ohjaavat oikeaan osoitteeseen. Yhta englanninkielen sanaakaan on silti todella vaikea saada kenestakaan irti, joten pakollisena toimenpiteena naan seuraavaksi kielen opiskelua.

Hotel Sarajevo? Niin monet rakennukset seisovat pystyssa, ilmeisesti kohtalaisen asumattomina. Miksi niita ei ole purettu? Ehka rajahdysvaaran vuoksi, tai kenellakaan ei ole varaa rakentaa uuttakaan. Matkalla ollut mies kertoi kaiken olevan taalla todella kallista, ja ulkomaiset yritykset pelkaavat laittaa rahojaan tanne, koska koyhat varastavat.


Mitas muuta? Onko taalla halpaa kuuluu kysymys? On.
Hinnat noudattelevat yleensa perussaantoa, mita saat eurolla kotona, saat markalla taalla. Yksi euro on noin 1.95 markkaa. Ei tama kuitenkaan ole koko totuus. Useimmat ulkomailta tulevat tuotteet ovat aivan yhta kalliita kuin suomessakin, ja miksipa eivat olisi? Vaikuttaa vain, etta katteet saattavat olla hieman alhaisemmat, jos tuote on sellainen jota ihmiset todella ostavat.

Palkkataso on taas jotain aivan muuta! Minulta meinasi tulla jaateet nenasta, kun kuulin diplomi-insinoorin kuukausipalkan. 400-600 Euroa!?!?!? Viisi kertaa alhaisempi kuin suomessa! Mita tama tarkoittaa? Esimerkiksi sita, etta tietokone maksaa silti saman verran taalla kuin suomessa. Kuvittele etta joutuisit maksamaan uudesta tietokoneesta 5000€?? Houkutteleeko ostamaan kesatyorahoilla?

Asiat ovat very different kuten kertailin IAESTE tytoille. Heillakin silmat pyorahtivat, kun kerroin suomen dippa inssin palkan lahtevan yleensa noin 2000 eurosta. Bosnia ja hertsegovinan bruttokansantuote per henki on noin 6100 dollaria, eli palttiarallaa 500€/kk. Voin kuvitella minimipalkan olevan kuitenkin paljon alhaisempi. Ei silla paljon pesukoneita ja tietokoneita ostella, jos on perhe ruokittavaksi.
Taalla Hiski, Sarajevon kukkulat, takaisin Pasilaan.